Lumi häviää liki silmissä ja maa tuoksuu keväältä. Kuivien haapojen lehtien seasta pilkistelee näitä vihreitä syksyllä istutettuja sipulien piikkejä...ne lupaavat kukintaa. Mielenkiinnolla niitä kyllä odottaa.

Minun kiinnostukseni kohde, kuvaan tätä patjarikkoa aina keväällä sen vihreyden takia ja nyt  joudutte katselemaan sitä jälleen :) Se on todellinen lumenrikkoja!

Viime kesällä siemenestä kasvatettu unikkokin on selvinnyt. En muista mitä sen kavereille tapahtui mutta vain yksi jäi kasvamaan ja sen muistin siirtää purkista maahan syksypuolella, viime kesä kun meni hiukan pieleen ikävien sattumusten puitteissa mutta jospa tämä antaisi meille kukan palkaski siitä että se sai jäädä henkiin enkä unohtanut sitä kuivumaan ja jäätymään purkkiin.

 

Tänään Pertan kasvattaja tuli ihan kotiin asti siistimään Perttaa viikonloppua varten. Pertta on liki aluskarvassa mutta mennään kuitenkin treenaamaan pentuluokkaan niitä oikeita kehiä varten. Se tekee hyvää nuorelle neidille :)