Tänään on taas mennyt aikaa pihalla. Aloitin jälleen siivoamalla samaa kohtaa jo mitä keväälläkin raivasin lepäntaimista ja silloin huomasin että ojan pientareella on melkoisesti syreenin alkuja. Nyt keräilin kiviä ja reunustin sen alueen ja poistin joukosta edelleen lepäntaimia, nokkosta, heinää.

Eihän tämä ole mikään tyylikäs ryhmä mutta tämä on melko luonnollinen ja silti kivet tuovat siihen jotakin rajausta ja hiukan säntillisyyttä.
1605865.jpg
Laitan sinne varmasti hiukan multaa kun sitä saadaan ja sitten näkee kasvavatko syreenit siellä suuremmiksi.
Mietin tänään sitä seikkaa että minkälaisen pihan sitä oikein haluaakaan tänne. Kyllä se vaan vahvistuu ajatus sellaisesta liki luonnollisesta metsän ja pellon reunustontista jossa luonnolla on tilaa olla villi ja vapaakin. Hiukan sitä ohjailemalla saadaan varmasti kaikille sopiva yhdistelmä.

 Sillä minä haluan vastakin katsella lintuparien pesäpuuhia, fasaanikukon tepastelua ja huomata ketun jäljet pellolla. Tahdon kuunnella ehdottomasti linnunlaulua istuessani pihalla tahdon nähdä perhosia ja koppiaisia.
Mikä tärkeintä, minusta on se asia että kun menen ovesta pihalle on luonto heti siinä ja sen monimuotoisuus. Minun päivääni ei sumenna kukkivat voikukat nurmella mutta minua ilahduttaa vaikkapa niinkuin tänäkin aamuna nämä mesimarjan kukat lehden hakumatkalla postilaatikolle ja tyytyväisenä totean että nämä  kukkivat meidän tontilla ja minä olen siitä iloinen ja haluan että ne kukkivat vastakin.
1605903.jpg
Minulle sopii tämä metsäinen maisema kun sitä hiukan ohjaillaan ja kohennetaan,  kaikki niin kasvit, eläimet kun me ihmisetkin täällä viihdymme.

Teistä osa varmaan muistaa ja tietää että minä hoidan työkseni hyvin tarkkaan tehtyä empiretyylistä kartanonpuistoa joten siellä minä saan olla liki kynsisakset kädessä ja pitää kukkavarsista tarkkaa lukua. Eli sekin puoli on hanskassa mutta jos minulta kysytään on metsäpolku kauniimpi kuin tämä polku.
1605922.jpg
Itse ihailenkin suuria serbiankuusia ja lehmuksia työpaikallani eniten, ne ovat kauniita ja arvokkaita samoin kuin vanhat rakennuksetkin.Toki on hienoa pitää huolta tästä kauniista kohteesta en sitä mitenkään vähättele ja välillä voi liki unohtaa että onkaan töissä kun aurinko paistaa ja linnut laulaa.

Minkäs sitä luonnolleen voi kun on mettäläinen niin sitä sitten on vaikka kaupunkilainen olen ollutkin elämästäni yli 30 vuotta :)