Tänään viimeinkin kuulin aamulla kuuden jälkeen sen jo kaipaamani ja odottamani laulun. Mustarastas Se lauloi hieman vielä ujosti, muttta se lauloi kumminkin minulle. Makasin sängyllä ja tuuletusikkuna oli auki. Vietin varmaan puolisentuntia muistellen viime kevättä kun koti oli uusi ja muutimme ja kuulin tuon laulun ensikerran oman uuden kodin makuhuoneeseen. Olin tovin myös mukavalla kanarianmatkalla jossa kasvitieteellisen mitä erilaisempien puiden latvuksissa kuului tuo helisevä laulu ja maassa hypähteli lehtiä kahistellen nuo mustat kauniit laulajat ruokaa etsien.

 

Minulle on kevät tullut niinkuin näihin maljakossa oleviin koivunoksiinkin!