Eilen oli sitten ensimmäinen kerta, koirat mukana "opettelemassa" kunnon koirakansalaisen alkeita.

Pertta kun on melkoinen maalaiskoira se ei ole vielä paljoa ollut tilanteissa jossa olisi hälyä ja muita vieraita koiria samassa tilassa. Aluksi se kulki liki minua ja melkein jalkojeni takana luimuillein ja selvästi hämillään.

Kurssin kuusi muuta pentua olivat kaikki paitsi yksi nöffi meitä selkeästi pienempiä kääpiörotuja. Koirat eivät saa koulussa leikkiä eikä edes nuuskia toisiaaan vaan siellä niiden pitää tottua kuuntelemaan ärsykkeistä huolimatta mitä ohjaaja / omistaja sille kertoo ja pyytää. Pentujen ollessa kyseessä on tarkoitus tilanteesta tehdä miellyttävä ja mahdollisimman stressitön. Ei siis liikaa eikä  pakotteita. Namipaloja ja kehuja runsaasti hyvistä suorituksista. Mentiin katsekontaktiharjoittelu, istumista ja sitten luoksetulo niin että kouluttaja otti koiran remmin ja itse mentiin koirasta pois päin juosten ja namipalaa näyttäen ja kutsuen nimellä. Kouluttaja päästi sitten koiran remmin kun huomasi että se olisi menossa omistajansa perään...Oli kivaa huomata että Pertta toimii tuollakin niinkuin kotona...eli jaksoi keskittyä..

kotimatkalla se jo nukkukin sikeästi  sillä voin vain kuvitella millainen henkinen väsymys tuo on koiranpennulle :)

Kotona harjoitellaan ja sitten taas maanantaina mennään tunnille!